Ensikäynti lisääntymistieteen yksikössä julkisessa terveydenhuollossa jännittää. Jouluun on vain muutama päivä ja toivomme molemmat, että tilanteeseemme voisi löytyä jotain vastauksia. Jonkin verran pelottaa myös, jos lapsettomuutemme taustalla löytyy jokin vakavampi syy.
Erikoistuva nuorempi lääkäri käy käynnillä mukana olevan sairaanhoitajan kanssa tilanteemme rauhallisesti ja ystävällisesti läpi. Antamamme taustatiedot tarkistetaan ja keskustelun edetessä rentoudumme. Koen oloni turvalliseksi, kun hoitava lääkäri on kanssani samaa sukupolvea: tuntuu, että hän ei puhu meille jostakin ammattinsa tuomasta omituisesta yläasemasta, vaan on kanssamme yhdessä tässä hetkessä. Terveyskeskuslääkäriäni huolettaneet maksa-arvoni ovat myös kääntyneet laskuun, joten niiden kohoaminen liittyi aiemmin syksyllä sairastamaani ylähengitystieinfektioon. Arvoja kuitenkin päätetään seurata jälkikontrollissa keväällä, kaiken varalta.
Tutkimuspöydälle nouseminen jännittää taas. Tulevaisuudessa hoitojen jatkuessa riisumisesta ja sisäelintutkimuksista tulee arkista: tässä kohtaa en sitä kuitenkaan vielä tiedä. Kohdun ja sivuelinten ultraäänitutkimuksessa kaikki on normaalia ja jo ennen tapaamistamme erikoistuva lääkäri on konsultoinut vanhempaa kolleegaansa. Raskautumisyritystä on meillä tässä kohtaa takana yhteensä vuosi ja kahdeksan kuukautta. Mahdollisuutemme spontaanille raskaudelle arvioidaan hyviksi.

Lääkäri käy kuitenkin vielä sairaanhoitajan kanssa läpi eri lapsettomuushoitojen tarjoamat vaihtoehdot. IVF-hoidot tuntuvat minusta pelottavilta ja allekirjoitamme hoitotahdoksemme osallistua vain kevyempiin lapsettomuushoitoihin. Ajatus IVF/ICSI-hoidon riskeistä ja kajoavuudesta todennäköisine sivuoireineen ja mahdollisine vakavine riskeineen kuulostavat hurjilta, eikä puolisoni pakota minua mihinkään. Saamme ohjeeksi jatkaa yritystä luonnollisesti 35-syntymäpäivääni asti, jonka jälkeen voitaisiin aloittaa munarakkulan kypsytyshoito lääkkeillä ja julkisen terveydenhuollon tarjoamat kolme inseminaatio, eli keinohedelmöitystä.
Käyntidiagnoosiksi kirjataan (N97.9) Määrittämätön naisen hedelmättömyys, joka diagnosoidaan noin neljännekselle lapsettomuushoitoihin hakeutuvalle pariskunnalle. Puolisoni elintavat käytiin ensikäynnillä myös läpi, ja ehkä aavistuksen maltillisempaa alkoholinkäyttöä lukuunottamatta muita raskautumista mahdollisesti hidastavia tekijöitä ei ilmene. Tässä vaiheessa häneltä ei otettu veri- tai spermanäytettä laboratioon analysoitaviksi.
Lähdemme käynniltä kotiin toiveikkaina ja helpottuneina. Ajattelemme, että seuraavien kuukausien aikana raskaus voisi vielä alkaa luonnollisesti.



Jätä kommentti