Raskautta toivovan elämään kuuluu oman kehon tuntemisten (pakonomainen) tarkkailu. Keskustelupalstojen jatkuvien piinailujen seuraaminen, jossa mahdollisia alkuraskauden oireita ennen plussaa ylianalysoidaan ärsyttää: minä tiedän, että en voi olla raskaana ja minulla on ihan samoja tuntemuksia! Lakatkaa nyt analysoimasta ja nauttikaa siitä toivosta, että muutaman viikon kuluttua tiedätte, jos olitte hoidoissa onnekkaita.
Punktiopäivän iltana vointini rajusti huononi. Ei niin paljon, että olisi tarvinnut lähteä sairaalaan, mutta riittävästi, että vaikersin kylpyhuoneessa ja pelkäsin, että jos raskauspahoinvointi olisi jotain tällaista en mitenkään voisi selvitä siitä viikkoakaan. Vatsa oli mielitekoon syödystä mikropitsasta löysällä ja oli pakko pyytää puolisoa tuomaan ämpäri, koska pelkäsin myös oksentavani hetkenä minä hyvänsä. Kaikki mitä olin saanut syötyä sairaalasta kotiuduttuani tuli varmasti läpi. Kun pahin hellitti tarkistin vaa’alla, ettei paino ollut lähtenyt rajusti nousemaan hyperstimulaatiolle tyypillisesti, joka on IVF/ICSI-hoidon pelätty harvinainen seuraus, mahdollisesti henkeäuhkaava tila. Onneksi ei. Löysä vatsa ja lievä huonovointisuus jatkuivat vielä viikonlopun yli.
Punktiota seuraavina päivinä munasarjani tuntuivat todella painavilta ja alavatsaani kivisti. Oikealla puolella puolella, jolta munasarjoihin muodostunut kysta oli toimenpiteessä punktioitu oli kivuliaampi ja jokainen tiessä ollut töyssy tuntui ensimmäisinä päivinä punktion jälkeen hirvittävän inhottavalta. Istumaan ei voinut käydä liian nopealla liikkeellä ja puolisolle, joka olisi halunnut ottaa minut syleilyyn piti sanoa, että älä vain laita kättäsi vatsani päälle. Myös rinnat tuntuivat turvonneilta ja aroilta. Kaikki samoja oireita, joita alkionsiirtoon päässeet seurasivat ja tulkitsivat keskustelufoorumeilla lähes hysteerisinä.
Munasolujen keräyksen jälkeisiin kotihoito-ohjeisiin kuuluu uimisen, saunomisen, kylpemisen ja yhdynnän välttely muutaman päivän punktiosta – syynä mahdollinen infektioriski. Myös raskaan liikunnan välttelyä suositellaan kahden viikon ajan punktion jälkeen munasarjojen kiertymisriskin vuoksi. Munasarjojen kiertymä on naiselle hengenvaarallinen tila, joten varoitus keskivartaloa kiertävien liikkeiden, painavien asioiden nostelun ja raskaan liikunnan välttelemisestä kannattaa ottaa tosissaan.
Jossakin suomalaisessa haastattelussa tai blogissa, jota nyt en tietenkään onnistu enää löytämään, munasarjojen kiertymäriskiä kuvailtiin: munasarjat ovat kuin riippumatto, jotka roikkuvat niille verta tuovien verisuonien, ”riippumaton liinojen” varassa. Jos munasarjat, eli ”riippumatto” pääsee kiertymään yllättävässä liikkeessä itsensä ympäri, loppuu munasarjoille välttämätön verenkulku lyhyessäkin ajassa. Tila on kuitenkin todella harvinainen, mutta varoitus kannattaa ottaa vakavasti. Itselläni myös munasarjat olivat niin arat, että ensimmäiseen viiteen päivään ei tullut mieleenikään olla ottamatta kaikkea todella rennosti. Alavatsassa tuntuvaa, välillä kolottavaa, välillä nipistelevää, välillä pistelevää kipua hoidin ohjeiden mukaan Panadolilla, max 3000 mg päivässä. Olisin voinut toki käyttää myös ibuprofeiiinia, nyt kun alkionsiirtoon ei päästykään etenemään. Ibuprofeiinin välttelemisestä on kuitenkin tullut minulle jo oletusarvo, vaikka raskauden mahdollisuutta ei tässä kierrossa enää olisikaan. Kipu alkoi hellittämään noin viikossa, mutta… Ensimmäiset petipuuhat tapahtuivat kyllä edelleen hyvin rauhallisessa tahdissa.
Muihin oireisiin kuului jo mainitsemani lievä pahoinvointi, ensimmäisinä päivinä punktion jälkeen vaivaava päänsärky sekä herkkäunisuus. Mietin, johtuuko letrosolista saamieni ”keinovaihdevuosien” kaltaiset oireet (yllättävä kuumuus, lievä päänsärky, vatsan turvotus, huonounisuus) Gonal F-lääkemuodossa pistämäni FSH-hormonin, munasolujen kypsymiseen vaikuttavan LH-hormonin vapautumista säätelevän ”jarrupiikki” Ganirelixin tai munarakkulan puhkeamiseen vaikuttavan istukkahormonin toimintaa simuloivan ”irrotuspiikki” Ovitrellen nopeasta laskusta kehossani. En osaa kuitenkaan sanoa tätä varmaksi, koska pelkän punktion eikä alkiosiirron jälkeisistä tuntemuksista on saatavilla tietoa todella niukasti.
Oloni ei kuitenkaan kertaakaan ole punktion jälkeisellä viikolla ollut täysin normaali. Vatsaani närästää (asia, josta en juuri koskaan kärsi muuten!) ja lääkityksen ajan kauniina pysynyt, yleensä herkkä ihoni lehahtaa ja muodostaa muutaman päivän ajan pieniä, kipeitä finnejä. Viikon jälkeen vointini kuitenkin vaikuttaa nopeasti paranevan, kun vain muistan juoda punktion jälkeisen kotiohjeistuksen mukaan riittävästi nesteitä, 3-4 litraa päivässä.
Niin – IVF-hoidoissa otettu lääkitys luo alkuraskauden omaiset olosuhteet kehossasi. Piinailisin varmasti itsekin, jos olisimme päässeet alkion siirtoon asti, mutta on tosiaan hyvä muista, että hoitojen aikaiset lääkkeet heittävät kehosi hormonit sekaisin joka tapauksessa. Jos vielä joskus pääsemme alkion siirtoon asti osaisinkohan olla itse piinailematta ja muistaa, että nämä monet tunteet niin sanotusti kuuluvat asiaan?
Vielä viikkoa myöhemmin kämmenselässäni loistaa tummana hoidossa lääkkeenantoa varten asetetun kanyylin aiheuttama iso mustelma. Lähisukulaista tavatessani jolle hoidoista en ole halunnut sanoa mitään pidin käsissäni kämmekkäitä mustelmaa peittämässä. Kai tämän olisi voinut myös meikata piiloon – tätä mahdollisuutta pitää tosiaan miettiä, jos julkisilla tehtävä seuraava ICSI-hoito sattuu ajankohtaan, jolloin pitää olla kädet paljaana ihmisten ilmoilla. En kuitenkaan yleensä juurikaan meikkaa, joten sopivia tuotteita tai värejä ei todellakaan löydy valmiina meikkipussistani.
Tyynellä merellä 
Jätä kommentti