Muumimukimenetelmä on lapsettomuushoitojen urbaanilegenda ja Helsingin Sanomissakin jo 1990-luvulla käytetty ilmaisu koti-inseminaatiosta.
Koti-inseminaatiossa sperma viedään siemennysastiasta lääkeruiskulla naisen sisälle. Astiaksi sopii hyvin juuri muumimuki.
Spermaa ei nimittäin kannata laittaa mihin tahansa astiaan.
”Siittiöt eivät pidä metalliastioista”, (Tiia) Forsström (Sateenkaariperheet ry:stä) kertoo.
Koti-inseminaatio voi valikoitua sopivaksi menetelmäksi esimerkiksi kumppanuusvanhemmuustilanteissa, joissa itse seksiakti ei lasta toivovista tunnu jostakin syystä sopivalta tai luontevalta. Jo vuonna 2005 – siis lähes kaksikymmentä vuotta sitten! – joku on kirjoittanut koko Suomen keskustelufoorumi vauva.fihin yksityiskohtaiset ohjeet koti-inseminaation toteuttamiseen käytännössä.

Minun käyttämäni muumimukimenetelmä on vähän erilainen ja luultavasti myös Suomessa huomattavasti yleisempi. Omistan ihan kunnioitettavan muumimukikokoelman, yli kaksikymmentä erilaista (pääsääntöisesti ajalta, kun Arabian astiavalmistus oli yhä Suomessa). Muumimukien lukumäärässä tosin on mukana muutama Muurlan metallinen, ei-koti-inseminaatioon sopiva emaloitu muumimuki, joita käytän retkeillessä.
Tarkkailen omaa mielialaani sillä, minkä muumimukin kaapista aamukahvilleni valitsen. Joinakin päivinä iloiset ja värikkäät muumiperheenjäsenet tuntuvat räikeältä, raivostuttavan onnelliselta sivallukselta lapsettomuuden täyttämässä synkässä mielenmaisemassa. Epäonnistuneen IVF-hoidon jälkeen valitsinkin maailmanloppua ja saapuvaa pyrstötähteä pakenevan harmaan muumimukin, josta yleensä en pidä lainkaan. Kaikki muu vain oli ehdottomasti liian värikästä.
Suru epäonnistumisesta on selkeästi helpottamassa. Tänään halusin valita kaapista iloisena hehkuvan oranssin Muumimamman, joka valmistelee käsilaukkuaan ja reppuaan uuteen seikkailuun.
Kirjoittaminen selkeästi auttaa minua pääsemään lapsettomuuden synkimmistä ajatuksista eteenpäin ja näkemään maailman jälleen väreissä.


Jätä kommentti